 |
| (Tapio Rautavaara) Tapsa laulaa ja laulattaa (1967 Rytmi LP) |
Vaikka levyn kunto vaikutti valoa vasten peilaten varsinkin A-puolella melko karhealta ja raavitulta, niin kiinnostava kappalelista puolsi ostamista. Tämä on niitä levyjä joiden ostoa ei etukäteen ole suunnitellut.
Levyn kappaleet on sovittanut Toivo Kärki ja on mukana yhtye, sekä taustakuoro, lukuunottamatta Niin minä neitonen sinulle laulan kappaletta, jonka Rautavaara säestää itse akustisella kitaralla. Yhtyettä ja kuoroa johtaa Jaakko Borg.
Tapsa laulaa ja laulattaa - mutta kuinkas kävikään. Jo levyn alku raapaisi sen verran, että Rautavaara jäi Talikkalan markkinoiden loppupuolella hyppimään paikoilleen. Väärän suunnan ura vaikutti sen verran syvältä, että sen kappaleen voi julistaa pääosin tuhoutuneeksi. Levyn loppu taasen soi hienosti, niin kuin rahiseva ja rätisevä levy vaan soida voi. Pari pomppua tuli eteen, mutta ne olivat pieniä kuivia kökkäreitä, jotka irtosivat hennosti kynnellä raaputtamalla. Loppujen lopuksi vein kuuntelun jälkeen levyn pesuun.
Siinä missä levy hyppi, hyppi myös Rautavaara! Useammassa kappaleessa Rautavaara vaihtoi takakannen tekstin oman pään mukaan mieluisaksi. Kun Maailman Matti kulkee painetun tekstin mukaan "En luotu ole ole itkemään, enkä ohdakkeita kitkemään", taittaa Rautavaara kappaleen "vaikka ohdakkeita kitkemään". Ellin boksissa sanat menevät "Oli boksissa vieraita paljonkin", mutta Tapsalla se taittuu "Oli boksissa kyllä muitakin". Oolannin Sodassa tekstissä "ammutaan murskaksi", mutta Rautavaara "ampuu mäskäksi". Samaisen kappaleen loppuun Rautavaara lurittelee lystikkäästi "on elämä lyhyt kuin Tapsalla paita", vaikka sanoituksessa paita on lapsella.
Ei haittaa. Rautavaaran omat sanat ovat kuin rastirata. Enemmän harmitusta aiheuttaa se että takakannen teksteistä puuttuvat Mannakorven mailla ja Maailman Matin viimeiset levyllä lauletut säkeet. Ellin boksissa taasen Rautavaara jättää viimeisen teksteihin painetun säkeen laulamatta.
Aika kulkee ja sanoissa vilisee tälle ajalle oudompia ratkaisua. Henk koht jäin miettimään Hepokatti laulun kananpojan kohtaloa, jonka aivastus kuuluu aitasta. Laulussa todetaan että "on raukalla lapsihalvaus", eli kananpojalla on polio! Samoin kolusin Isontalon Antti ja Rannajärvi kappaleen kolmantena mainitun Pukkilan Jaskan historiikin. Hei, vahtimestarissa mainittu pokerpoks jäi epäselväksi.
"Ei puuteria ollut poskilla
oli varsi kuin liljalla...
...Hän tanssimaan oli parahin
oli joukosta lihavin"
-ote kappaleesta Ellin boksissa-
Vaikka joukkoon mahtuu "virheitä", joista Ellin boksissa oleva sanoitus lienee räikein, on levy sanoituksineen ihastuttava. Se ei ole tätä päivää, ei sitten pakkosoittamallakaan, mutta kaukaisesta eilisestä se on oiva otanta. Jälleen yksi aikamatka. Levyhyllyssä on sille tilaa, vaikka levy jäänee pitkäksikin aikaa lepuulleen. Sille on tilaa muiden samantyylisten levyjen kanssa ja siinä kohtaan tämänkin levyn arvo ja kiinnostus nousee. Mitä enemmän näitä ahaa-elämys levyjä löytyy, sen muhkeampi on niitä joskus tarkastella. Todennäköisesti tulen niitä kääntelemään ja ihmettelemään ja miettimään mistä moinen on ilmestynyt ja todennäköisesti olen unohtanut kappalelistan ja jälleen kerran sitä katsoessani hymähtelen ja innostu noukkimaan herkkuja kuultavaksi! Ähkyä odotellessa!
Tapsa laulaa ja laulattaa - mutta kuinkas kävikään. Jo levyn alku raapaisi sen verran, että Rautavaara jäi Talikkalan markkinoiden loppupuolella hyppimään paikoilleen. Väärän suunnan ura vaikutti sen verran syvältä, että sen kappaleen voi julistaa pääosin tuhoutuneeksi. Levyn loppu taasen soi hienosti, niin kuin rahiseva ja rätisevä levy vaan soida voi. Pari pomppua tuli eteen, mutta ne olivat pieniä kuivia kökkäreitä, jotka irtosivat hennosti kynnellä raaputtamalla. Loppujen lopuksi vein kuuntelun jälkeen levyn pesuun.
Siinä missä levy hyppi, hyppi myös Rautavaara! Useammassa kappaleessa Rautavaara vaihtoi takakannen tekstin oman pään mukaan mieluisaksi. Kun Maailman Matti kulkee painetun tekstin mukaan "En luotu ole ole itkemään, enkä ohdakkeita kitkemään", taittaa Rautavaara kappaleen "vaikka ohdakkeita kitkemään". Ellin boksissa sanat menevät "Oli boksissa vieraita paljonkin", mutta Tapsalla se taittuu "Oli boksissa kyllä muitakin". Oolannin Sodassa tekstissä "ammutaan murskaksi", mutta Rautavaara "ampuu mäskäksi". Samaisen kappaleen loppuun Rautavaara lurittelee lystikkäästi "on elämä lyhyt kuin Tapsalla paita", vaikka sanoituksessa paita on lapsella.
Ei haittaa. Rautavaaran omat sanat ovat kuin rastirata. Enemmän harmitusta aiheuttaa se että takakannen teksteistä puuttuvat Mannakorven mailla ja Maailman Matin viimeiset levyllä lauletut säkeet. Ellin boksissa taasen Rautavaara jättää viimeisen teksteihin painetun säkeen laulamatta.
Aika kulkee ja sanoissa vilisee tälle ajalle oudompia ratkaisua. Henk koht jäin miettimään Hepokatti laulun kananpojan kohtaloa, jonka aivastus kuuluu aitasta. Laulussa todetaan että "on raukalla lapsihalvaus", eli kananpojalla on polio! Samoin kolusin Isontalon Antti ja Rannajärvi kappaleen kolmantena mainitun Pukkilan Jaskan historiikin. Hei, vahtimestarissa mainittu pokerpoks jäi epäselväksi.
"Ei puuteria ollut poskilla
oli varsi kuin liljalla...
...Hän tanssimaan oli parahin
oli joukosta lihavin"
-ote kappaleesta Ellin boksissa-
Vaikka joukkoon mahtuu "virheitä", joista Ellin boksissa oleva sanoitus lienee räikein, on levy sanoituksineen ihastuttava. Se ei ole tätä päivää, ei sitten pakkosoittamallakaan, mutta kaukaisesta eilisestä se on oiva otanta. Jälleen yksi aikamatka. Levyhyllyssä on sille tilaa, vaikka levy jäänee pitkäksikin aikaa lepuulleen. Sille on tilaa muiden samantyylisten levyjen kanssa ja siinä kohtaan tämänkin levyn arvo ja kiinnostus nousee. Mitä enemmän näitä ahaa-elämys levyjä löytyy, sen muhkeampi on niitä joskus tarkastella. Todennäköisesti tulen niitä kääntelemään ja ihmettelemään ja miettimään mistä moinen on ilmestynyt ja todennäköisesti olen unohtanut kappalelistan ja jälleen kerran sitä katsoessani hymähtelen ja innostu noukkimaan herkkuja kuultavaksi! Ähkyä odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti