Pidin jossain määrin 1980-90-luvun taitteessa helsinkiläisestä Hearthill-orkesterista ja Samuli Laiho oli perustajajäsenenä Hearthillin yksi kulminaatiokivi. Hearthill lopetteli 90-luvun puolivälissä ja Laiho päätyi tekemään soololevyn - käyttäen suomenkieltä. Maistiaiset olivat sen verran mielekkäät, että päädyin hankkimaan koko kakun. Nimikkolevy oli Samuli Laihon ainokainen kahteenkymmeneen vuoteen asti, kunnes 2014 tuli toinen soolo; Aamut.
Nimikkolevyn kansi on hieman kaksijakoinen. Toisaalta värimaailmoineen tyylikäs, mutta toisaalta näin miehen näkökulmasta liian flirtahtava. Kun avaa kotelon, pompahtaa kiusalliset pallokuviot esille! Marimekon ja pallomeren sekoitus - leikin jatkuessa levyn ja takakannen kanssa. Mutta jostain syystä hyväksyn täysin ratkaisut - varsinkin kun on kuunnellut levyn. Tapetit vastaavat asujaa.
 |
| Samuli Laiho: Samuli Laiho (Sonet 1994 CD) - sisäkannet - |
Nimikkolevyn kansi on hieman kaksijakoinen. Toisaalta värimaailmoineen tyylikäs, mutta toisaalta näin miehen näkökulmasta liian flirtahtava. Kun avaa kotelon, pompahtaa kiusalliset pallokuviot esille! Marimekon ja pallomeren sekoitus - leikin jatkuessa levyn ja takakannen kanssa. Mutta jostain syystä hyväksyn täysin ratkaisut - varsinkin kun on kuunnellut levyn. Tapetit vastaavat asujaa.
 |
| Samuli Laiho: Samuli Laiho (Sonet 1994 CD), kuva Pentti Hokkanen / Flaming Star, kansi Jani & Bellas Artes del Bebé Nevado |
Aina silloin tällöin pulpahtelee rakkaita suomalaisia miesartisteja ja bändejä, jotka laulavat suomeksi. Joidenkin kohdalla homma vain toimii. Tälle levylle Laiho on saanut taustat kuntoon, sillä nimistä löytyy mm. Mats Hulden (basso, taustalaulu) ja Tero Kling (rummut, taustalaulu, huilu).
Lyhyt intro avaa levy, kuin pienen karkkirasian. Keikari astuu huoneeseen, kuin korvantaustat pessyt teini ja on nimensä veroisesti iloluonteinen ja itsevarma. Marian kohdalla Laiho avaa hittipotentiaalisen arkkunsa. Biisi ei ole muottiin tampattu, vaan Laiho rikkoo peruskompin häkellyttävän kauniilla melodialla ja riipaisevalla sanoituksella. Rakkaus raatelee. Samaa melodioiden kauneutta on herkemmässä ja pohdiskelevassa Kysymyksiä kappaleessa, mutta aivan samaan soljuvaan tunnelmaan ei päästä kuin edellä. Kappaleen hengen mukainen epävarmuus kuitenkin saavutetaan.
Levyn ja Laihon raikkaus kulminoituu Et Sä Tajuu? biisin kohdalla. Biisi jytää herkeämättömän tyylikkäällä melodialla, vaikka loppu kärsii aavistuksen jankutuksesta. Positiivinen "virhe" on biisissä tapahtunut jo aikaisemmin.
Levy on pääosin loistavasti tuotettu, luontaisa laatu kuulu. Jopa hieman hankalammat kappaleet (kiehtovasti pitkälle venyvä Kykloopin Silmä ja futuristisesti funkahtava Uusi Aika) nauttivat laadukkaista ratkaisuista.
Liekö Huldenin ja Klingin vaikutusta, mutta levyssä vilahtelee Röyhkämäisiä sävyjä. Romanssimme Raunioilla voisi olla päällekäyvyydellä Kaukon biisi, jossa ihmisraunio rei´itetään romahtamista vaille hauraaksi. Laiho hoitaa homman kotiin vähintäänkin yhtä juhlallisesti. Rautalankamainen Sido Mut Suhun toimisi yksinkin tilanteessa kuin tilanteessa, mutta Romanssimme Raunioilla jälkeen se on pelastus. Biisi puhaltaa pahat pois. Levyn yksi helmistä!
 |
| Samuli Laiho: Samuli Laiho (Sonet 1994 CD) |
Levy ei kynnä tiettyä polkua, vaan suunnistaa monipuolisessa maastossa vapaana kaikista säännöistä ja odotuksista. Muu Maa hellii laajalla alalla, kun taas Elämä Soi on mahtipontisuudesta huolimatta varsin minimalistinen ja iholle tuleva. Laiho osaa kiteyttää laulamaansa.
Laiho laulaa sympaattisella tavalla ja artikuloi selkeästi, vaikka äänessä on keikarimaisuutta ja pienoista löysyyttä. Lopputulos on selkeä.
Levyn loppu Kaaos Tai Harmoninen Hegemonia kiehtoo outoudella. "Voit olla varma, ettet tajuu mitään", lopettaa Laiho levynsä.
Levyssä kuuluu vielä 90-luvun rockin puhtaus ja pehmeä melodisuus, kitarat soivatkin paikoin reippaasti ja soundit täyttäisivät parhaimmillaan suuremmankin lavan. Levy on monipuolinen, raikas ja kaunis. Se kielii onnellisuudesta, vaikka sitä suoraan sanota. Samuli Laiho onnistuu soolona - onnistumista tukevat oikeat kaverit, mutta puumerkin tekee Laiho itse!
***-tähteä (asteikko 1-3 tähteä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti