Sunnyboys: Individuals (Mushroom records, 1982 LP)

Sunnyboys: Individuals (Mushroom records, 1982),
kansi suunnittelu - Apeel, valokuva - Gilbert Rossi,
taiteellisuus - John Powter, - erikoiskiitos auringonkukista
Ian Hamperson ja hänen perheensä

Kadehtien katselen australialaisen vuonna 1980 perustetun rock-bändi Sunnyboysin Induviduals - levyn kantta, kun omat kalpeat auringonkukat ovat kesän aikana nippa nappa kahtakymmentäsenttiä korkeampaa vartta saaneet aikaan, suuresta keltaisesta kukasta puhumattakaan. Viimeistään avattavan vinyylilevyn kansia raottaessa, usko lopahtaa täysin; orkesteri seisoo huikeassa auringonkukka valtameressä! No, tänne riittää yksikin kukka.

Levyn kansi on kokonaisuudessaan aavistuksen tökerö, sillä siinä on nelihenkisen orkesterin naamat istutettu auringonkukan mykeröön, jokaiselle omansa. Idea ei millään tahdo saada tulta alleen, vaikka kuvamanipulaatio on hienosti tehty. Auringonkukka ei vain sovi miehen päätä ympäröimään. Musta vinyylinen rinkula pitääkin sisällään jotain aivan muuta.

A:

This is real. Kuin tuulahdus Nirvanan unplugged levyltä, mutta löytää oman uomansa selkeänä pop/rock helmenä. Kauniita kitarmelodioita, verkkaisessa temmossa. Selkeä avauskappalevalinta levylle. Individuals edustaa haastavan alun jälkeen hittipotentiaalia. Artikulaatio kielii anarkistista aurinkorannalla, vapaapäivää viettämässä, t-paita päällä, pikkutakki kepeästi heitettynä viereen. Hyvän tuulen musiikkia. Tuulessa tuoksuu selkeästi myös post punk, jonka eustajaksi orkesteri on myös tituleerattu. It´s a sunny day kappaleessa on hiuksen hieno ero yli-imelän pop-kappaleen ja persoonallisen tulkinnan välillä. Persoonallisuus voittaa. Muutamalla ylimääräisellä kitaran esillenostolla tilanne olisi toisin. Näin on hyvä. Leaf on a tree on simppeli ja  ajaton poprenkutus kappale, joka ei suurempia kiviä siirtele. Pidemmän päälle saattaa tamppaavana poljentona jäädä päähän kitumaan. You need a friend ei ruoki 2000-luvun viimeisen päälle hiottua musadiggaria, jonka musiikki on ilmestynyt aina digitaalisesti, mutta saa 1900-luvun lopun popparin sydämen hyrisemään. Heliseviä kitaroita ja mainiota stemmaa. Sydämen hyrinää vahvistaa tieto, joka kertoo orkesterin keikkalleen vielä vuonna 2014. Tieto tuntuu lohdulliselta vaikka kyseessä olisi pelkkä lämmittely. Tieto valaa uskoa hyvän pop/rock-musiikin elossa pysymiseen.

B:

Sunnyboysia kuunnellessa tulee mieleen, ettei tätä nykyään saisi julkisesti soittaa. Ajan cafe latte- henki tuntuu olevan kovin kaukana,pinnallisuus ja leasing hybridit. Olo on yksinäinen, kun kuuntelee No love aroundin ja I´m not satisfiedin tyylisiä sympaattisia pophelmiä. Olo on yksinäisempi, mitä se oli n 30 vuotta sitten. Austaralialainen aksentti tuo mukavaa lisäväriä kappaleisiin, mutta samalla se saattaa monelle olla liian eksoottinen, liian rohea. Aksentti ei ole sen pahempi, mitä se oli suhteellisen suositulla Midnight Oililla, mutta kuultavissa se on. Days are gone vahvistaa muiden kappaleiden ohella Sunnyboysin asemaa pienemmän piirin orkesterina, mutta samalla se vahvistaa independed musiikin riemukasta jatkoa. Upeita kappaleita tulee toinen toisensa jälkeen. You don´t need me on suomalaisen Poverty Stinksin henkinen, mutta ero on lopulta raju. Tässä tapauksessa Poverty Stinks oli kisälli. Colour of love letkahtaa päätöskappaleena mukavan myötäillen. Hieman tunteeton ja karu, mutta komea levyn lopetukseksi. Tässä tämä, olkaa hyvä! Lisää A-puolella. 

Sunnyboys: Individuals (Mushroom records, 1982), kansi suunnittelu - Apeel, valokuva - Gilbert Rossi,
taiteellisuus - John Powter, - erikoiskiitos auringonkukista Ian Hamperson ja hänen perheensä

Harvoinpa vastaan tulee näin konstailemattoman simppeliä ja laadukasta kokonaisuutta.  Sunnyboys on kuin kulttuuriketo, jota ei nykyään arvosteta, mutta alan harrastajat ymmärtävät yskän. Nämä kedot ovat häviämässä, mutta luonnon moninaisuuden vuoksi olisi tärkeää, että niitä olisi tai edes on ollut. Kukapa ei haluaisi kedon äärellä hetken istahtaa ja nauttia tarjonnasta. Sunnyboysin Individuals edustaa independed/ post punkin/alternative rockin jne.. tykkääjälle yhteyttä siihen, joka on hänelle tärkeää. Se ansaitsee kunnioituksen, jonka Sunnyboys tällä levyllä perustelee. 

***-tähteä (asteikko 1-3 tähteä)