Zodiac Mindwarp And The Love Reaction: Tattooed beat messiah ( Mercury, 1988 LP )

Zodiac Mindwarp And The Love Reaction: Tattooed beat
messiah (Mercury, 1988). Kuva, Richard Croft

Zodiac Mindwarp And The Love Reactionin, Tattooed beat messiah (Mercury, 1988) LP-levyä hyllyssäni olen aina ihmetellyt; miten se on sinne joutunut!? Selitys voi juontua siitä, että 80- luvulla Rumba oli varteenotettava rock-lehti ja muistaakseni Zodiac Mindwarpin Tattood valittiin tuolloin vuoden levyksi. Se oli yllätys. Bändi tuli puun takaa. Laareja selatessa olen siis törmännyt albumiin Sokoksella ja levy on ollut alennuksessa; 35.00:-, normaalihintaisena 64.00:-. Se oli markka-aikaa. Parin menevän rock kappaleen rohkaisemana olen sitten langennut ostamaan äänitteen. Näin sen on täytynyt mennä.

Zodiac Mindwarp And The Love
Reaction: Tattooed beat messiah

Pahan näköistä porukkaa, eikä heti kättelyssä uskoisi, että orkesteri on brittiläinen. Kaverit ovat jostain Mad Maxin ja Meksikon prätkäporukoiden välimaastosta.  Zodiac Mindwarp And The Love Reaction on uransa aikana julkaissut kymmenkunta albumia, viimeisimmän tullessa ulos 2010. Tähän Tattooed beat messiahkseen ilmeisesti satsattiin paljon, sillä sen myyntilukuihin oltiin pettyneitä. Levyn avaus Prime mover nousi singlelistalla sijalle #18. Bändi teki keikkaa Alice Cooperin ja Guns N `Roses`n kanssa; vaikutteiden ollessa mm. T.Rex ja AC/DC. Vaikutteet ovat aavistuksen kaukaisia todellisuuden kanssa.

Zodiac Mindwarp And The Love
Reaction: Tattooed beat messiah

 Tattooed beat messiah  alkaa suurella messuamisella, sanansaattajan julistamisella. Pois et pääse, ovet ovat takalukossa, säpissä. Prime mover on heti kättelyssä puhdasta, vahvaa hard rockia. Olen aina miettinyt onko orkesteri tosissaan otettava, mutta niin olen aina miettinyt hard rockistakin. En väitä vastaan. Backseat education ja Bad girl city ovat kelpo ralleja, siinä missä Prime moverkin, mutta Disneyland After Dark (D.A.D.) teki sen paremmin, miellyttävämmin ja uskottavammin. Untamed star laittaakin kampoihin ihan tosissaan. Ikuista musiikkia, joten siinä mielessä T. Rex ja AC/DC ovat osuvia vaikutteita. Lähteillä ollaan. Silti A-puolen lopetuksena oleva Born to be wild, hienosta alkufeidauksesta ja uskottavasta esityksestä huolimatta olisi voinut jäädä huoltoaseman jukeboxiin. Bändin oma tuotanto olisi riittävää.

Zodiac Mindwarpin soundissa tiivistyy 80-90 luvun taite, levyt ovat tuotettuja ja hard rock elää ja voi hyvin. Kappaleet kuulostavat aavistuksen laskelmoiduilta tai suoraan sieltä täältä kopioiduilta, Motorheadia, kasariheavyä, Billy Idolia ja prätkärockia. No, sitähän se hard rock pitkälti on. Olen liian tosikko tähän genreen, myönnän.


B-puoli on pitkälti samaa messua. Alttari on valjastettu kitara-aidalla ja valeltu bensiinillä. nutturupäiset opettajattaret ovat liian kilttejä, nyt vaaditaan tuhmia kissanaisia, pvc:tä. Let´s brake the law jatkaa uhoa ja Spasm gang suoraviivaista paahtoa. Driving on holy gasoline kertoo jo pelkkänä nimenä koko levystä paljon, vaikka itse kappale eroaa muusta "herkempänä". Loppua kohden paatunut rokkari nuukahtaa ja   karja-aidan ali mennään Kid´s stuffilla. Tekokyyneleitäkö sieltä poskipäille pukkaa?

Zodiac Mindwarp And The Love Reaction: Tattooed beat messiah
(Mercury 1988). Kuva Sheila Rock.

Edelleen 26 vuotta myöhemmin mietin onko bändi ollut tosissaan? Todennäköisesti, sillä siitä kertoo bändin suhteellisen pitkä ura ja avaus isolle levymerkille. Panostettu on. Itsellä Zodiac Mindwarp And The Love Reaction tuli ja meni, mutta se mikä on jäänyt mieleen ja muistoihin on vahva saavutus! Siinä mielessä kyseessä ei ole vähäpätöinen saavutus ja siitä nostan hattua. Aivan huttua levy ei ole. Peruskaura löytyy ja kappaleet ovat napakoita. Turhat liirum laarumit on jätetty sivummalle, vaikka aineksia siihen olisi ollut. Jatkossa, mikäli orkesteriin törmään, todennäköisesti mielenkiinnosta katsastan missä mennään. Historiaa ei pidä tässä tilanteessa hävetä.

**-tähteä (asteikko 1-3 tähteä)