Melrose: Melrose (One Inch Rock, 1986 LP)

Melrose: Melrose  (One Inch Rock, 1986), kannen kuvien ottajaa
ei mainittu teksteissä

Hutera aasinsilta: Lueskelin iltalukemisina Pauli Kallion ja Crister Nuutisen Kramppeja & nyrjähdyksiä 1 sarjakuva-albumia, jossa sarjakuvassa #12 ja #36 seikkaillaan kesäisillä musiikkifestareilla. Mikäli kyseessä on Provinssirock, olin itse samoilla juhlilla. Nostalgiaa ruokitaan myös sarjakuvassa #16, jossa päähenkilö joutuu rahapulassa kiikuttamaan levylaarin viimeiset punk-singlet divariin, "hyvästi Ratsia ja Kollaa Kestää..." Luopumisen ilmeestä näkee kuinka päähenkilöön sattuu. Rahapulan on oltava suuri. Kautta rantain haaveilemalla päädyin siis 80-luvun Törnävän saaren viheriölle ginlemon - sprite kanisteriseos kädessä, jolloin omia juomia sai vielä viedä ja jolloin hiukset olivat vielä kimmoisat ja kiiltävät. Paistaa se kesä näin parikymmentä vuotta vanhempanakin ja musiikki on onneksi samaa, kunhan laittaa levyltä soimaan. Gin lemonista en tiedä, onko tuote pysynyt Alkon listoilla (nopea googlaus kertoi, että on; etiketissä lukee gin lemonin olevan Spirit drink). 

Pari päivää olen pohtinut, minkä levyn nostan vuoden 2014 kesälevyksi ja pitkään väänsin Ratsian Elämän syke (1980) ja Melrosen Melrose (1986) välillä. Metsämansikan mitalla Melrose voitti; itseasiassa se voitti levyn B-puolen avauksella, joka on Bose- Heyward-Gershwin klassikko Summertime. Ensimmäisen version 80-luvulla jouduin levysoittimen puuttumisen vuoksi ostamaan C-kasettina, joka vieläkin löytyy hyllystä. Myöhemmin törmäsin levyyn vinyylinä ja poimin marjan pois. Levy oli kaiken lisäksi loistokunnossa! Levyn kaikki kappaleet lukuunottamatta "kesähittiä" on merkattu Tokelalle. 

Melrose: Melrose  (One Inch Rock, 1986), kannen kuvien
ottajaa ei mainittu teksteissä

A: Rich little bitch lähtee käyntiin kuin moottorisaha, mutta nyt sama tempo saadaan aikaan pokasahalla. Laulaja-kitaristi Tokelan päällekäynti on kuin puberteetti-ikäisen kiukkupuuskaa. Nyt ei ole poikakodissa penkit suorassa. Hengästyttävä klassikko, jossa ärrät lentävät kuin sudenkorennot ja läskibasso laukkaa hikisenä kavoille. Seesteisempi Gang war tasaa myrskyä, mutta pitää pingoitettua ilmapiiriä yllä. Lähiössä kuohuu ja tilanne on räjähdysherkkä. Kaikki tämä on saatu yhdistettynä rock´n`rollia ja rockabillyä. Coming out soon sytyttää pesäkkeet uudestaa roihuun. Se on täyteläinen biisi, jossa melodia lätkättää höyrykattilassa ja Tokelan laulu sylkee raivoisia puuskia. Voisi pikkuhiljaa odottaa, että sama vaaran ja rock´n´rollin teema olisi jo loppuun kaluttu, mutta Lust at first sight ei tunnu siltä, se ei ole toistoa, vaan jotain syntisen uutta. Melodia on erittäin raastava, kaunista karkeaa höylää. Kutteripurua, jonka lämmöneristys on paras mahdollinen. The beat edustaa tummempaa ja tyylikästä Melrosea, johon saa myöhäisemmillä levyillä tottua useammin. Kaiut, iskut ja kitaran häivyttämiset on laitettu draaman kaareen taidolla. Tokela murahtelee virkailijan kahvitauolle ja takaovesta kotiin.

Melrose: Melrose  (One Inch Rock,
1986), kannen kuvien ottajaa
ei mainittu teksteissä

B: Ratsialta kesälevyn voiton vienyt Summertime kuulostaa yksinäisen miehen kesätililtä. Versio on aavistuksen kuivakka, joka samalla saa sen steriiliksi. Näin siitä tulee yksinkertaisuuudessa kaunis. Real dream ja Kissing boys juotetaan levyyn suoraviivaisena. Linjasta ei lipsuta. Kuinka suurella ryminällä Melrose tulikaan musiikkikartalle! Rankat ja hengästyttävät live-esiintymiset saivat nopeasti viidakkorummut laulamaan ja sisämaassakin osattiin odottaa Vantaan tiukkaa rock trioa. Ja Melrose keikkailee edelleen. Se on nähtävissä mm. pe 18.7. Karkkilan Pyhäjärven rannassa, Sunset Beach Partyssa. Nykyisestä keikkaohjelmistosta ei ole tietoa. Boys are on fire kutittelee ja laskee helpommalla, antaen happirakoja. Laulumelodiat venyvät. Levyn lopetus Melrose on yksioikoisempi ja kuulostaa jopa aavistuksen demo-äänitteltä tai live-versiolta, temmon pysyessä kovana oli äänite mitenpäin sitten tehty. 

Melrose: Melrose  (One Inch Rock, 1986), kannen kuvien
ottajaa ei mainittu teksteissä

Levy loppuu ja huone humisee. Hiki valuu, vaikka kesästä varmuus lepää vain kukkamekkoisissa tytöissä valkolakit päässä. Vuonna 1986 Eppu Normaalin sukeltaessa syvemmälle aikuishumpan pariin oli Melrose sydämmen käynnistäjä. Palattiin perusasioiden äärelle ja usko tulevaisuuteen säilyi. Melrosen ensimmäisestä on tullut rock-levyjen yksi pilareista, jonka varaan ei ikävä kyllä kovinkaan suurta palatsia ole syntynyt. No, rintamamiestalo riittää mainiosti. Levyn kunnioituksesta kertoo myyntipalstojen kolminkertainen hinta alkuperäiseen. Arvotavaraa siis! Hyvää kesää!

*** - tähteä (asteikko 1-3 tähteä) 

Lähteet: 

www.meteli.net

www.divarikangas.fi

www.alko.fi

Pauli Kallio ja Crister Nuutinen: Kramppeja & nyrjähdyksiä 1