Auto musiikkia

Kannen autokuva: alkuperäinen
kuva Christer Nuutinen, kirjasta
Kallio-Nuutinen: Lisää kramppeja
ja nyrjähdyksiä.

Valon ja lämmön lisääntyessä autoilukin on mukavampaa. Talvirenkaiden siritys päättyy kesäkumien vaihdon jälkeen ja auton sisätiloissa kuulee jälleen. Auto odottaa käyttöä. Takapenkillä on pari huopaa, karttakirja ja muovinen A4 kokoa oleva kotelo. Kotelon selkämyksessä lukee Suomen luonto / Linnut, mutta etu- ja takakansi on saanut uuden kuvituksen. Etukannessa on tallella alkuperäisestä kuva joutsenesta, mutta uudelleen siihen on maalattu kuva c-kasetista ja autosta maantiellä. Takakannessa on kuva mietteliäästä miehestä, joka nojaa jukeboxiin. 

Autossani on vielä c-kasettisoitin, enkä ole nähnyt mitään tarvetta "päivittää" sitä muihin soittopeleihin. Radio pelaa ja tarvittaessa pystyn kuuntelemaan valitsemaani musiikkia. Jossain vaiheessa ärsyynnyin ajon aikana kun kuuntelin ja soittimesta tuli musiikkia joka oli tilanteeseen nähden aivan liian raskasta. Sain ajatuksen tehdä paketin rauhallisista kappaleista. Löysin kirpputorilta sopivan aihion; Suomen luonto / linnut c-kasetti pakkauksen, johon mahtuu 12 kasettia. Sitä aloin sitten työstämään. Huomioon ottaen auton vuosikerta, soittimen ja äänentoiston kapasiteetti, sekä tiellä hereillä pysyminen, jätin aivan tuutulaulut oman onnen nojaan. Esiintyjät valitsin suurella haravalla; muutama mielenkiintoinen täky ja muutama varma nakki. Kuitenkin valintakriteerinä niin, että kasetille vähintään yksi puoli tulee täyteen samaa artistia/orkesteria. Nauhoitettavat kasetit olen saanut mummoltani, joka aikonaan sai kasetit jostain lukupiiristä. Kasetit ovat blanko valkoisia, joten pieni kansikuvataidekin onnistui.

 

Kauko Röyhkää halusin ehdottomasti, sillä Kakella on aivan upeita rauhallisempia kappaleita,  Monta elämää, Kylmä sade, Poika (levyltä Elämä ja kuolema), Helvetti, Kaksi vuotta sujut, Romantiikka, Odotetaan kultaista laivaa (levyltä Kauko Röyhkä & Riku Mattila), jne.. Samoin kävi Nick Caven kanssa; nippu upeita biisejä useammalta levyltä, joita on aivan upeaa kuunnella tien päällä! Tai kun istut liikennevaloissa ja Cave vie fiiliksen aivan synkimpään - vettä vihmoo kävelijöiden niskaan ja on maanantai. Tuulee. Pyyhkijät ovat hitaimmalla vauhdilla. Vaihdat ykkösen silmään ja lähdet rauhallisesti tahdin mukaan liikkeelle. Niin, kyllä kesälläkin joskus sataa. R.E.M. sai eniten nauha-aikaa, sillä orkesterilla on hitaammalla puolella hienoja kappaleita, jotka ovat Caven ohella kuin tehty tietä nielemään. Tämän orkesterin kohdalla sallin mukaan aavistuksen popimmankin kappaleen, kunhan leppoisuus säilyi. Neil Young kuuluu myös samaan kastiin. Aivan klassikoita pyrin jättämään pois ja saamaan nauhalle hieman harvemmin kuultuja helmiä. Matkan päällä on aikaa. Vaihtelua hain oudommasta valinnasta kuten Tom Waits, joka on auton rattiin teatraalisuudellaan ja omantakeisuudellaan melkein ääritapaus, eikä välttämättä sovi joka ajoon. Pomminvarmat valinnat ovat Billie Holiday ja Van Morrison. Hissimusiikkia. Muzakkia. Holidayn ja Morrisonin laadukas ja rauhallinen musiikki täyttää sisätilat ja voitelee autossa istujat huomaamatta hunajan hennosti. Siinä istut liisterissä ja nautit kaikesta mitä näet ja kuulet. Varsinkin Billie Holidayn kohdalla. Beck oli aavistuksen yllätys, mutta kun herran levyt ( Odeley ja Mutations ) olivat hyllyssä, eikä niitä järin tule muuten kuunneltua, laitoin valitut täkyt nauhalle. Hauska valinta! Samalla kattausreseptillä toimin Fun Loving Criminalsin kohdalla, sillä poikkeuksella, että parin levyn ( Classic fantastic ja Mimosa ) tuotanto oli niin laadukas, että halusin ne samaan nippuun, jotta niitä kuulisi useammin. Toyotalla on kova työ astua Fun loving Criminalsin vaativaan, hieman keimailevaan rahalta tuoksuvaan musiikkiin. En ihan heti näe yhtymäkohtaa - ehkä korkeintaan auton väri. Rauhallisimmat soinnut tulevat American Music Clubilta ja Madredeukselta, jotka kärsivät auton jylystä eniten. Madredeus on portugalilainen fado henkinen orkesteri. Sointu sieltä sointu täältä ja olen tyytyväinen. Fiilis pohjalta. Valintakriteerinä myös se että ko. orkestereja tulisi kuultua useammin. 

Ehdottomasti olen ollut tyytyväinen pakettiin. On mukava kuunnella rauhallista musiikkia ja se rauhoittaa myös itse ajoa. Fiilis tarttuu jo heti startatessa. Ajosta nauttii enemmän - kiireeseen heittäytyminen jää vähemmälle. Jamaica. Perjantai. Ei haittaa jos olen kolme minuuttia myöhemmin kotona. On tämä myös vanhentumisprosessia - ei vain jaksa kuunnella meuhkaa koko ajan. Valintoja. Vanha ja väsynyt. Unelmani on ollut istua dollarinvihreässä 70-luvun Jaguarissa ja kuunnella Olavi Virtaa. Ehkä tämä on köyhän miehen versio - pääasia on kuitenkin, että olen onnellinen.