Hotelli Sointu: Viikon biisit, vol. 1 (PRO-1 CD)

Hotelli Sointu: Viikon biisit, vol.1
(Production House, 2000),
Kuvat; Hotelli Sointu - ohjelma/YLE/
TV1 Musiikki ja Viihde & Production
House, kuvaaja Tapio Karhu

Voiko hyvän biisin tehdä arvotusta aiheesta? Niin, että valmista on tultava neljässä tunnissa?

Hotelli Soinnussa tehtiin keväällä 2000 joka lauantai uusi biisi. Lauluntekijöille arvottiin silinteristä laulun otsikko sekä ilmaisu, joka uuteen biisiin tuli sisällyttää. Pakollisilla lauseenparsilla haluttiin varmistaa, että laulut todella syntyivät "tässä ja nyt" -ettei kukaan voinut tehdä biisiään vilunkimeinigillä jo etukäteen.

Näin kertoi julkaisijana toimivan Production Housen Liisa Akimof Hotelli Soinnun kutsuvieras levystä CD-vihkosen sisäkannessa. Idea on herkullinen. Pakon edessä ihminen tekee ihmeistä - tai sitten menee lukkoon. Kutsuttujen artistien kirjo on ansioitunut ja monipuolinen Suomen rock/pop kartalta. Ilmaisu, joka kappaleeseen tulee sisällyttää, tekee työn hankalaksi, sillä usein se on haastava itse annetun otsikon kanssa. Ruodin kappaleet erikseen ja leimaan tähdillä. Asteikko on 1-3 tähteä. Peli on raakaa, mutta nyt punnitaan ammattilaiset ja nerot. Mukana ovat seuraavat artistit: Kauko Röyhkä, Maija Vilkkumaa, Pauli Hanhiniemi, Matti Inkinen, Tero Vaara, Kari Pesonen, Kaija Kärkinen & Ile kallio, Neumann, Heikki Salo, Pekka Ruuska, Veepee Lehto, sekä Jussi Hakulinen. Ensin mainitaan esiintyjä, annettu kappaleen nimi ja ilmaisu, joka on löydyttävä kappaleesta.

*-tähti:

Tero Vaara: Tauluvaras; "uranus värähti paikoillaan".

Hieman yllättäen Tero Vaara kompastuu. Alun äkkimakea alku nostaa sokerihumalan, mutta sekoittaa nopeasti mahan ja purulle mennään. Ilmaisun sisällyttäminen on vähintäänkin hankalaa ja siinä ei onnistuta. Sanoihin ei saada mitään järkeä. Kappaleessa ei ole Tero Vaaralle mitään ominaista, johon mm. muut artistit yltävät. Tehtävä vaikea ja olo on vaivaantunut.

Neumann: Yksinäisten yökerho; "silkkiä, samettia ja kashmirvillaa".

Neumannin kohdalla on tyylikysymys, mutta kyllä lievää ummetusta kappaleen synnystä huokuu. Sanat eivät saa lennokkuutta ja rytmiä ja sen varaan on paha rakentaa. Nyt vaan ei oikein tärpännyt.

Kuvat; Hotelli Sointu - ohjelma/YLE/TV1 Musiikki ja Viihde & Production
House, kuvaaja Tapio Karhu

 "ja maailma pyöri rytmissä naisen
rajan takaa hän saapui mua kutsuen
yksinäisten yökerholainen
teit minusta kävelevän zombien".
Neumann: Yksinäisten yökerho

**-tähteä

Heikki Salo: Miss Suomi ja vuoden mies; "sininen silmissä siftaa"

Arvontatilanteessa Heikki Salo tokaisi, " On olemassa seksikkäämpiä ja vähemmän seksikkäämpiä aiheita.... Mut tää on aika hyvä. Miss Suomi!" Kappale antaisi odottaa pientä suurta kolmea minuuttia. No, kolmeen minuuttiin ei aivan ylletä, eikä ole välttämätöntäkään, mutta se pieni suuri tarinakin jää hieman huulille; onneksi sisäpuolelle roikkumaan. Paketti periaatteessa kasassa, mutta pieni lipsuminen kokonaisuudesta, kolhaisee yhtä tähteä liian voimallisesti. Hieman ponnetonta. Liekö arvontatulos ollut liian herkullinen ja siitä rimakauhu. Pohkeilla pudotus.

Kari Pesonen: Salaa; "kaupungin sydän hakkaa"

Pesosen (yhtyeet Just Divorced ja Puolikuu) leima tehdä simppeleitä pop kappaleita säilyy. Reilu kolme minuuttinen on kuohkea ja hyväntuulinen kipale. Lopun lievä imelyys tiputtaa tähden verran. Jääkö liian hyväntuuliseksi?

Veepee Lehto: Pullo viiniä; "takapenkillä hysteriaa"

Veepee Lehto ottaa rytmistä näppäräsormisesti kiinni, mutta sanat sortuvat liialliseen leikittelyyn, joka tekee kappaleesta kieli poskella version. Se haittaa muuten niin laadukkaassa kokonaisuudessa. Samaistuminen nyrjäytetään.

Pekka Ruuska: Päivien sävel; "Anna palaa, Paajanen"

Pekka Ruuska ei kaipaa yhtään tuotetumpaa kappaletta, vaan tulee pienielkeisyydellä mainiosti toimeen. Osuva kertosäe pelastaa paljon ja ääni joka sopii esitykseen. Kappale on rakennettu sanojen ympärille näppärästi, mutta arpaonnen tuoma pikavoitto, nimenomaan ilmaisun osalta painottuu liian selvästi. Esitys on kuin harmaa Toyota Corolla. Perille päästään.

***-tähteä

Kauko Röyhkä: Kuopio; "Espresso, latte vai cappucino"

Kauko Röyhkä, Kuvat; Hotelli
 Sointu -ohjelma/YLE/TV1
Musiikki ja Viihde &
Production House,
kuvaaja Tapio Karhu

Kauko Röyhkä sai hatusta "Kuopion". Kyllä Kauko siitä tarinan rakentaa. Kolme-tähteä tulee eheästä kokonaisuudesta ja eritoten vaivattomasta sanoituksesta. Ei voi olla rakastamatta, " Espresso, latte vai cappuccino / tossa kahvilassa? /  Espresso, latte vai cappuccino / Sä oot Marjo ja sä tarjoot". Röyhkän tapa laulaa ja painottaa on jäntevä, jossa on suuri voima. Luottomies Röyhkä. Kauko Röyhkä.

Maija Vilkkumaa: Leikin loppu; "kotiin on pitkä matka"

Neljässä tunnissa Maija Vilkkumaa rakensi laulun, joka kuulostaa Maija Vilkkumaalta. Aika lienee kuitenkin rajoittanut hiomista ja se lienee myös pelastanut kappaleen. Homma on hillittyä. Voi vain aavistella, missä kohdassa tuotetummassa kappaleessa tulisi se sähkökitaraisku. Nyt pysytään turvallisilla volteilla. Kolme sähkötöntä, mutta kirkasta tähteä.

Pauli Hanhiniemi, Kuvat; Hotelli
Sointu - ohjelma/YLE/TV1 Musiikki
ja Viihde & Production
House, kuvaaja Tapio Karhu

Pauli Hanhiniemi: Tekstiviestin jälkeen; "joki ei jäädy koskaan"

Paulilla kävi arvonnassa tuuri ja sai näköisensä sanat työstettäväksi. Kappale on siitä huolimatta hänen neljän tunnin kaunis auringonlasku. Huikean viileä suoritus, joka kuuluu myös laulun esityksessä. Omissa housuissa ollaan. Erinomaiset sanat saavat ajatuksen voiman loistamaan. Levyn parhaimmistoa!

Matti Inkinen: Kesäksi kuntoon; " viis kertaa viis on kakskytviis"

Inkisen Kesäksi kuntoon on jäänyt suotta aivan pimentoon. Tämä kaikkien keski-ikäisten kansallislaulu on riemastuttavan teinimäinen. Vaikka esitys huokuu tahatonta komiikkaa, kytee pinnan alla totuuden siemen omasta hyvinvoinnista.

"Nyt voi tosiaan sanoa, että tempastaan hatusta - melodiat. Jaaha. Kesäksi kuntoon! 
Aihe kuulostaa aika vaikealta, kun omaa itsee katsoo! Mut kyllä tästä hyvän laulun
saa aikaseks."  Matti Inkinen arvontatilaisuudessa

Kaija Kärkinen & Ile Kallio: Jan; "maailman rannalla tuulee"

Ehkäpä pisimmälle hiomisessa ovat päässeet Kärkinen & Kallio valjakko. Esitys nousee levyn huipulle. Kappaleessa ollaan vahvasti läsnä, esitys on harmooninen ja sanat istuvat mainiosti Kaija Kärkisen kauniiseen ääneen. Niukka aikaraja pitää homman tarkkana ja se heijastuu kaksikon lopputulokseen. Tyylikäs!

Jussi Hakulinen: Pakoon; " ihminen on eläin"

Jussi Hakulinen tekee saman minkä moni muu artisti. Esitys on omannäköinen, tunnistettava. Ehta Hakulis kappale. Se on minkä tahansa pitkäsoiton loppupuolen kappale. Eheä esitys, joka pitää Hotelli Sointu - levyn tasoa yllä.

"Pakoon? Se oli varmaan
helpoin noista otsikoista."
Jussi Hakulinen arvontatilaisuudessa

"Mä taisin innostua liikaa.
Tämä taisikin olla se vaikein
aihe."
(kaksi tuntia laulua tehtyään)

Hotelli Sointu on ajan hampaassa mureneva, mutta idealtaan muistettava ja kokeena mielenkiintoinen levy. Se edustaa artistien osalta leikkimielisyyttä ja kutsuun vastaamista ja lienee tärkeämpi heille kuin kuuntelijoille. Hyvä suoritus säilyttää kasvot. Jatkotoimenpiteisiin tämä ei johda ja asetelmat säilyvät. Muutaman artistin kohdalla hattu nousee herkemmin. Näin pienimuotoisena projektina vastaavia äänitteitä tuskin jatkossa tulee, mutta suuri kiitos Production Houselle äänitteestä ja ideasta kuuluu! 

ka. **-tähteä (asteikko 1-3 tähteä)

Hyvä asento sohvassa. Villasukkien toinen kanta kierrättää ilmaa. Kissat nukkuvat otsat vastakkain ja toinen niistä kuorsaa. Naapurissa katsotaan samaa ohjelmaa. Sama disko on päällä. Murustan viimeisen suolakeksin nopeasti ja keskityn kuuntelemaan Heikki Salon esitystä. Ihmettelen hänen luonnonpuhtaita hiuksia ja pullanpehmeitä poskia. Heikki Salo.