sunnuntai 22. joulukuuta 2013

UMK 2014 - esittely & arvostelu, karsinnat, semifinaali & finaali

Siinä missä Englanti tavoittelee jääkiekon toista olympiakultaa, tavoittelee Suomi ykkössijaa Euroviisuissa. Vuoden 2014 Euroviisujen Suomen karsijat on julkistettu. Meillä karsinta on nykyään nimellä UMK; Uuden musiikin kilpailu. UMK on lyhenne, jota ei vieläkään oikein ole sisäistetty, sillä ei vieläkään ole tunnettavuutta. Ne jotka aktiivisesti seuraavat tuttavallisesti Euroviisuja, sisäistävät asian, mutta "tavallinen" kansa hapuilee termille sisältöä. Tuottaja Anssi Aution työ lienee vielä kesken ja merkkejä paremmasta, vankemmasta laulukilpailusta on näkyvillä. Ensimmäinen vuosi meni pahasti hapuillessa. Pidettiin itsestään selvänä, että Ruotsin mallinen hurmos on myös Suomessa, kun siirrettiin finaali Helsingin jäähalliin. Toisin kävi. Laulut kaikuivat tyhjille seinille, huonolla toteutuksella. Viime vuosi oli jo astetta parempi ja tiiviimpi. UMK termin taakse tarkoitettu uuden musiikin etsiminen tuotti tulosta; Krista Siegfrids ja Mikael Saari taistelivat finaalissa mallikkailla kappaleilla. Lopputuloksen jossittelu on turhaa, sillä Ding dong-porukka teki kolmen minuutin kekkerin. Ja siitä on UMK:ssa/Euroviisuissa kyse. Ja sen vuoksi Lordi oli 2006 voittaja. Lordin voittoa avitti myös aallonharjalle osuminen; Euroviisut olivat murroksessa ja Lordi oli sopivan kapinallinen, erilainen. Varpusten aika oli ohitse. Nykyviisut ovat Suomelle edelleen selviytymistaistelu, johon UMK on reagointi. Mutta UMK tarvitsee vielä hieman nostetta ja perinteitä, tai tulosta ei synny. Liekö sopimusasia tms, mutta vanhan Euroviisujen logon olisi Anssi Autio saanut pitää UMK formaatissa mukana. Kyse on kuitenkin samasta asiasta.

Kilpailu starttaa YLE TV kakkosella la 28.12, Klo 21.00, ensimmäisen kuuden kilpilijan esityksellä tuomareille, jotka ovat: Aija Puurtinen, Tomi Saarinen, Redrama ja Toni Wirtanen. Demoja kilpailuun lähetettiin 420 joiden joukosta tuomaristo löysi TOP 30 helposti. Aija Puurtinen kertoi materiaalin olleen hyvää ja löytävän finalistit helposti,  mikäli itse olisi saanut päättää. Redrama piti naisten välistä kilpailua kovana. Tomi Tuominen lupasi popsia Toni Wirtasen hatun, ellei joukosta löydy vähintään kahta biisiä hitiksi. Toni Wirtanen oli hieman skeptisempi ja toppuutteli hittien tekijöitä. Hyvä niin, mitään ei saa pitää itsestään selvyytenä. Onko lähes keltanokista esiintyjistä kehittymään koviksi ammattilaisiksi parissa kuukaudessa vai päihtyvätkö he viisuhuumasta, jolloin keskittyminen itse asiaan jää persoonattomaksi edustamiseksi, jolloin kolme minuuttia on vain laskelmoitu suoritus. Tällä kaudella vanhoja jääriä emme näe, mutta toissa kaudella esim Freemannilla (& Uusi Fantasia) oli vaikea niellä tuomariston teräväsilmäinen palaute, eikä esitys kehittynyt. Freeman putosi Suomen finaalista.



Seuraavassa lyhyt esittely ja oma arvio YLEn  UMK kotisivuilta kuunneltujen (HUOM!) lyhyiden demojen pohjalta, sekä arvio ensimmäisestä esiintymisestä tuomareille:



MadCraft: Shining Bright. 

MadCraft on pop/punk bändi, jonka pop tulee musiikin ja esityksen tarttuvuudesta ja punk siitä, että soitetaan oikeita soittimia. Näin pojat kertoivat YLEn esittelytilaisuudessa.
Kappale on iloinen, mutta jää tusinapopiksi. Genreä on kuunneltu ja jää laskelmoiduksi. Punkin kanssa ei   tekemistä. Tulee putoamaan jatkosta ennenpitkää, ellei saa lavalle sitä iloista iskua, joka demosta on kuultavissa.

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Suht hyvä isku oli. Sai iloa. Ei kuitenkaan kuuhun asti mennä. Mainio kolmen kaverin kilpi edessä. Vielä hitunen energiaa, niin Suomen karsinnassa hyvä tulos. Jokaiseen esitykseen täytyy löytää energiaa. Paransi demosta.

Clarissa feat. Josh: Top of the World. 

23 vuotias Clarissa on julkaissut kaksi singleä. Kokeilee ja etsii omaa soundia. Uskoo saavansa ääniä Euroopasta.
O o o oooo... Perus discohumppaa. Tuhtia, mutta hukkuu massaan. Jos kappale jää korvamadoksi, voi sillä porskuttaa. Hyvä englannin ääntämys. Jatkopaikka mantereelle, kivisen saariston takana. Jatkossa voi olla musta lammas.

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Laulu ja tausta tuskia sukua toisilleen. Esittäjien äänet eivät sovi yhteen. Laskelmoitu kappale.  Pudonnee. Liian kiltit tuomarikommentit, kun kuitenkin paniikkinappulaa painettiin. Heikkeni demosta.

Lauri Mikkola: Going down.

24 vuotias Lauri haikailee Suomeen nuorta kansainvälisen tason miesartistia ja on lupautunut siiheen rooliin. Justin Timberblake on esikuva. Kovia puheita ja nyt jäämekin odottamaan lavaesiintymistä.
Kappale hukkuu, on hieman tylsä ja vaatii pirun hyvän kertosäkeen pärjätäkseen. Tarvinnee nöyryyttä mahduttamalla egon lavalle. Ensi vuonna voisi yrittää Ruotsin karsintoja.

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Vielä sormihyppysellisyys arvokkuutta ja kohtaloa. Hyvä kertosäe, mutta siitä riippuvainen? Toivottavasti ei kulu loppuun. Taustalta lisää tukea - nyt hieman kuollut. Menee jatkoon. Paransi demosta.

Jasmin Michaela: Kertakäyttösydän.

Turkulaisella nuorella tytöllä on vahvasti tunne, että esiintyminen on se juttu. Vahvuutena hän pitää omaa tyyliänsä, eleineen ja ilmeineen, eikä panosta orjallisesti harjoitteluun, vaan antaa rytmin lopulta viedä.
Kappale on kypsä. Se lyö perille asti, lyö kuulijan polvilleen! Hunajaa, namia. Laulaa kuin kevään vastapesty lintu. Omaperäisen kaunista. Esiintymisellä voi räjäyttää potin. Kuin hiilleetty Heli Kajo. Jatkoon. Vahvoilla.

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Kaipaisi syvyyttä - jotain niksiä pitäisi olla. Vaarana luonnottomuus. Se on pienestä kiinni, pienestä tärskystä. Lava haltuun koko persoonalla. Kaikki tai ei mitään. Heikkeni demosta.  

Hanna Sky: Hope.

Hanna Sky on elektropoppaileva, aloitteleva biisintekijä ja pitää itseään ainutlaatuisena oman genren edustajana. Sanoman tärkeyttä hän korostaa. Nykyformaatissa Euroviisut ovat mielenkiintoiset.
Jos kappale jää maailmoja syleileväksi, putoaa ennen pitkää. Aavistuksen kylmän oloinen, kaipaa nyansseja. Taistelee jatkopaikasta.

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Paperinohuet siivet. Tylsähkö. Rangaton. Ei jäänyt mieleen. Jääkaappikappale, joka ei ole Euroviisu. Ei ollut w o w! Toivottavasti nappaa tuomareiden ohjeista kiinni. Pysyi demon tasossa.

 MAKEA: Painovoima

Modernia, urbaania poppia. Tähtäin kiintotähdeksi. Bändin ensimmäinen biisi!? Tuhkimotarina?
Perushyvä massasarjan biisi. Ennen pitkää löytyy soittolistalta ja jos sieltä saa nostetta, niin jatkaa pidemmälle. Saa taistella ja sen pitää näkyä esityksessä. Riittääkö kilpailukunto ja pää?

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Valloittaa Suomen karsinnan, mutta itse Viisut olisi vaikeampi kaski. Kivoja tyylieroja. Lopun kitara jakaa mielipiteet, samalla myös pisteet. Pysyi demon tasossa.

Mikko Pohjola: Sängyn reunalla

Oulusta lähtöisin oleva Mikko Pohjola uskoo kovaan työhön ja uskoo että tunnelma saa ihmiset äänestämään. 
Sängyn reunalla kappaleessa on potentiaalia. Se on herkkä ja jää mieleen laadukkaana esityksenä. Mikko Pohjolalla on raikas ja hyvä ääni; kuin raikas kaivovesi. Mieleen tulee takavuosilta yhtye Eurooppa 3. Tämä menee jatkoon ja yksi voittajasuosikeista!

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Tarvittaisiinko Johnny Cash tyylistä taustaa? Vahvaa kahvia. Kuorrutusta? Mukavasti vaarallinen kuin tulitikkuaski. Rakastettavan pieni; onko kompakti viisuihin? Pysyi demon tasossa.

Hukka ja Mama: Selja

Samat partiokokemukset lapsuudesta ovat tuoneet Hukka ja Maman yhtyeeseen "lapsekkaan" menon. He kuvailevat musiikkinsa "lelumaiseksi", mutta samalla melankoliseksi nätiksi popiksi.
Onko Selja liian yksinkertainen? Esitys on hyväntuulinen, mutta häviää taivaalle kuin kuumailmapallo. Jos sanat ja eritoten kertosäe täsmäävät hyväntuulisuuden kanssa, voi se tarttua takinliepeeseen. Kuin kukkakedon kasvu nopeuttettuna.

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Hyvä kuin peruna. Peruna on perusruokaa. Hyvä soppa kasassa. Näläkä lähti. Pippurikin löytyi. Milläs parantaa? Riittääkö ravitsemaan? Pysyi demon tasossa.

Dennis Fagerström: My Little Honey Bee

Dennis on 25-v Voice Of Finland veteraani. Esikuvina Robbie Williams ja Michael Bubblè. Haluaa olla esikuviensa lailla positiivisuuden tuoja. Löytänyt itsensä artistina.
Persoonallinen. Kappaleessa aavistuksen 80-lukua ja toivottavasti se vain korostuu. Hillittelyä. Hyvät kaurat pussissa. Jatkanee. 

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Ensimmäinen 5 sekuntia Bowieta!? Siitä liian nopeasti lentoon, eikä kyytiin ehtinyt. Ihan ok, aavistuksen liian harmiton, jota tuskin voi korjata. Identiteetti kriisi. Nyt lapasissa liikaa villaa. Pysyi demon tasossa.

Softengine: Something Better

Seinäjokelainen bändi vasta kaksi vuotta kasassa. Pitävät mm. Coldplayn omaperäisestä soundista. Biisi syntyi vasta osallistumisidean jälkeen. Lupaus kovaan työntekoon. Kansainvälinen soundi, mutta persoonallisuus puuttuu. Kokemus?
Samaa bändi sarjaa kuin valtaosa, sama muotti; ei erotu. Taistelee jatkopaikasta ja tuomarien suopeus lopulta raottaa oven jatkoon. Tuomarit tykkää. Esitys vaatii 6 km:n lenkin ennen lavalle menoa. Asenne täytyy näkyä tunteella, ei harjoitellen.

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Paras unohtaa demon perusteella heitetty tuomio! Huikea laulajaääni! Oih ja helisevät kitarat. Vielä kun saisi lisää pehmoräpätintä. Hyvä noste ja ne "tuskat" jotka tuli sielun eteisestä, osuivat. Nielurisat lavalle, eikös juu. Tämä oli biisi! Jatkoon jatkoon! Paransi demosta.

Lili Lambert: Let Me Take You There

Lili Lambertilla on gospel tausta ja se näkynee henkisenä vahvuutena. Esiintyjä on stailattu, mutta onko itse esitys tasapainossa ja kunnossa? Hakee UMK:sta näkyvyyttä.
Yllätyksetön kappale, kuin tikkusuora pulkkalasku. Jää kelkasta. Sarjan heikoimpia. Jäänee pelkän stailauksen varjoon. Lisää sitruunaa!

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Voi stailausta, ei sitä ollut? Äkkiä sähköisku! Keskeneräinen, mutta potentiaalia. Liian höylätty (tikkusuora)? Yllättäjän saappaat tarjolla. Nyt muokkausta, päät yhteen. Ei saa pudottaa. Paransi demosta.

MIAU: God / Drug

Kolmen naisen garage/dance kokoonpano. Arpoivat toisilleen soittimet. Nöyrä, ruohonjuuri tasolta ponnistanut trio.
Lähtökohtiin nähden kypsä. Uppoaa tuomareihin, mutta kansa jakautuu. Esitys, jonka on päästävä jatkoon ensimmäisestä karsinnasta. Kaipaa sulattelua. Erottuu edukseen. Laadukas ja rehellinen; kunhan nöyryys on neljäs soittaja! Tumma lammas, joka ansaitsisi tasavertaisen kohtelun voittotaistelussa. Persoonallinen voittajaehdokas!

Päivitys YLEn ensimmäisen lähetyksen jälkeen: Futurockia. Monet kymmenluvut ylittävä teos. Talon vanhin hevonen otettu ajoon ja reki lyö tarvittaessa tulikiviä. Poltettua sokeria. Nyt uskottava biisiin. Finaalissa tavataan, mikäli ruohonjuurikansa saadaan liikkeelle. Paransi demosta.



Ensimmäiset esiintymiset on nyt ruodittu ja taso on kokonaisuudessa melko hyvä, mutta riittäkö se Euroviisuihin? Joukossa on aikuisrockia, dancea ja ihan tavallista rockia. Joukossa on myös selkeää soittolista musiikkia, selkeää hittiä; hattua ei Tuomisen tarvitse popsia. Onneksi joukkoon mahtuu myös paljon potentiaalia isommille massoille ja kun muistelemme kuinka edellisissä UMK mittelöissä kappaleet saivat luiden ympärille hieman jännettäkin, niin pullat ovat uunissa. Lopputulosta odotellassa, jotta maistuuko kaikille? Pullaa olkaa hyvä! 


Vielä raaka ennustus jatkoon menijöistä:

Lauri Mikkola: Going down.
 MAKEA: Painovoima
Hukka ja Mama: Selja
Softengine: Something Better
Lili Lambert: Let Me Take You There
MIAU: God / Drug

Jatkopaikasta taistelee:
Madcraft, Mikko Pohjola ja Dennis Fagerström

Ei jatkoon:
Clarissa feat. Josh, Jasmin Michaela, Hanna Sky





I KARSINTA 11.1.

Ensimmäinen karsinta on takana ja suoraan finaaliin pääsi Softengine. Onnittelut! Suora finalisti oli aivan oikea, sillä seinäjokelaiset pistivät kappaleensa piirun verran vielä paremmaksi. Periaatteessa kaikki meni nappiin, esitys oli kansainvälistä tasoa! Se näytti ja kuulosti hyvältä. Ainoa pieni harmi oli lopun rääkäsy, joka hieman myöhästyi ja jäi pimentoon, mutta se ei kokonaisuuteen vaikuttanut. Jatkossa jalat maassa! Jatkoon semifinaaliin pääsi  Hukka ja Mama. Heillä oli mieletön keskittyminen ja samalla rentous; se näkyi rapeana esityksenä. Pitkä juoksu on etuna Hukalle ja Mamalle. Finaali häämöttää ja siellä he ovat kova luu! MIAU napitti jämptin esityksen tutulla kaavalla ja jatkoon pääsi. Ongelma onkin kappaleeseen mahdollinen kyllästyminen. Tinkimättömällä ja nöyrällä asenteella, vilpittömällä 100 lasiin heittäytymisellä on pisteet jatkossa raavittava. Riittää mihin riittää. Jasmin Michaela oli tuonut esiintymiseensä lopulta näyttävyyttä ja myös kappaletta oli aavistuksen muokattu. Se jakoi mielipiteitä ja alkuperäistä ideaa kuulutettiin takaisin. Jatkopaikka irtosi kuitenkin. Kappaleen alku hieman haki ja kun siitä päästiin, matkustettiin yllättäen kreikkalaisiin tunnelmiin. Ikävä kyllä paketti on hieman hajalla, eikä ole täysin uskottava. Nyt pelasti lavashow, mutta siihen ei auta tuudittautua. Viimeisen jatkopaikan vei Dennis Fagerström, jolta pyydettiin tuomareiden puolesta välitöntä läsnäoloa heti ensimmäisestä tahdista alkaen. Dennis ei saanut aivan alun hitaampaa osaa toimimaan ja kun itse biisi nousi lentoon, oli moka jo tapahtunut. Jatkossa olisi vielä toivonut ääneen lisää syvyyttä ja voimaa. Lopulta kokonaisuus särkyi liian kliiniseen asuvalintaan. Nyt haalarit päälle, mikäli finaalilavalle tekee mieli. Ensimmäinen karsinta pudotti Lili Lambertin, joka oli tuonut yhteen kilpailun potentiaalisimpaan kappaleeseen ripauksen enemmän sähköä. Se ei riittänyt, vaan tuomaristo kovalla kritiikillä tyrmäsi esityksen. Se vaikuttiko se myös kansan ääniin, jää tietämättä? Ongelmia oli esiintymisen ja rytmin yhteensovittamisessa. Yksi vatkausliike lavalla ei kesää tee.



II KARSINTA 18.1.

Toisen karsinnan suurin yllättäjä oli suoraan finaaliin päässyt Hanna Sky, joka edellisissä esiintymisissä kärsi ohuudesta. Nyt esitys oli nimenomaan laulupuolelta vahvempaa ja se sai äänestäjät sulamaan. Liekö viimeisenä ollut esiintymispaikka pitänyt myös homman tuoreana. Tanssijapojasta esityksessä voi olla montaa mieltä ja nyt se tuntui tunkeavan muuten tasaiseen kappaleeseen liian hyrrämäisesti ja irrallisena. Finaalipaikasta kuitenkin hatun nosto! Mikko Pohjola oli hionut kappalettaan vieläkin tyylikkäämmäksi ja hiipivämmäksi; semifinaaleihin. Valppauden tunne oli säilynyt ja kappale oli uskottava. Musta-valkea alku oli ok ja vaihto väreihin toimi kelvollisesti. Värimaailman kanssa on oltava tarkkana, että se tukee kappaletta. Skarppi hieno esitys! Nyt hiihtolenkkejä, jotta raikkaus säilyy! Punaiseen pukuun sonnustautunut Lauri Mikkola kaipaisi esitykseensä enemmän Robbie Williams henkistä reippautta ja varsinkin loppuosa jäi melko kuolleeksi. Esitys hakee vielä huippua ja ongelmana on ajan riittävyys? Happea Laurille!  Clarissa feat. Josh kärsii heikosta alusta. Semifinaaliin on tultava paremmalla läsnäololla, vaikka esitys olikin pääosin energinen. Paikka paikoin esitys jäi molemmilta hieman hennoksi. Nyt tarvitaan räjähtävää päivitystä ja kuten tuomarit kommentoivat, nimenomaan laulupuolella. Illan toinen yllätys lienee Madcraft, joka vaivoin pääsi jatkoon. Vaikka kappale piristyi loppua kohden, ei se näkynyt tuomareissa ja kommentit olivat nuivia. Eturivin kitarakolmikkoon olisi kaivannut tiiviyttä, sillä nyt lava tuntui kolkolta ja nyt pääsi kylmä tuuli puhaltamaan orkesterin läpi. Kaverit lähemmäksi toisiaan. Ja se 100% vaaditaan jokaiseen esitykseen. MAKEAn putoamista voi myös pitää pianoisena yllätyksenä, mutta esitys oli kieltämättä aavistuksen harkitun oloinen tuntuen raskaalta ja jopa tylsältä. Stailaus toimi ehkä jopa pienoisena kilpenä kohdata orkesteri. Sanaseppo rap osuus oli toki purevaa, mutta se ei riittänyt koukuttamaan pisteisiin. Silti uskon, että MAKEA tullaan kuulemaan soittolistoilla. 



SEMIFINAALI:

Semifinaali päivitti tilanteen ja erotti pari jyvää akanoista. Dennis Fagerströmin putoaminen finaalista oli selviö, sillä Dennis oli hukassa kuin ala-asteen tansseissa. Tuomareiden kommentti "ihan hyvä" tiivisti kaiken. Jasmin Michaela muutti esitystään ja muistutti paikoin Pirkko Mannolaa; se ei riittänyt. Kappaleesta puuttui paino, jolla se olisi jäänyt mieleen. Myös tämän esityksen tuomarit hyvästelivät etukäteen melko selkeästi. Finaaliin ylsi Madcraft, jonka uskottavuus on pikkuhiljaa murenemassa. Hyvä bändi - hyvä biisi, mutta millä kiinnostuksen jäisi pysymään yhdessä esityksessä? Finaalissa show tarvitsisi tuomari Tuomisen mukaan "pommin". Finaalissa nähdään myös Hukka ja Mama, jotka herättävät edelleen mielenkiintoa ja ovat maanläheisiä. Kappale ja esitys ovat kauniista paloista rakennettu. Se on totisen hyvätahtoinen, mutta se ei riitä saavuttaakseen ne kaikki tarvittavat pisteet voittoon ja edustuspaikka jää saavuttamatta. Harmi. Samoin edustuspaikka jää saamatta Clarissalta (feat Josh), jolla aika ja matka eivät vain riitä. Esitys hakee edelleen liikaa, vaikka edistystä oli semifinaalissa tapahtunut. Lauri Mikkola vaikutti ärsytetyltä ja ärtyneeltä ja se sopi hänelle. Revitty sielu tuntui kotikatsomossa. Samoin punainen peltipuku oli jätetty narikkaan ja se vapautti esitystä. Lauri otti  i s o n  loikan eteenpäin. Mutta...vielä ei ole päästy mihinkään ja suurin virhe olisi nuolaista tässä vaiheessa; homma etenee vielä. Musta hevonen! MIAU sai ladattua energian uudelle tasolle ja se kaikki mitä lavalla tapahtui, toimi hienosti! Juna on taas liikkeellä. Niin tässäkin esityksessä, on vasta esipuhe pidetty ja vielä on maata käännettävänä. Nyt on hymyt hymyilty ja esitys hiottu; antaa ripsien kasvaa. Saa voittaa, mutta kaipaa kaikkia ääniä! Mikko Pohjolalle on squash tehnyt terää. Mies pysyy skarppina herkässä kappaleessa,joka vie kaiken lihan luiden ympäriltä. Aavistuksen esitys meni rutiinilla ja siihen ei saa sortua; uskottavuus kärsii välittömästi. Kaikki hapatus sivuun ja aikaa itselle. Mikäli finaalissa esitys  on vilpitön, on hyvä tulos tulossa. 

Finaalissa nähdään myös sinne suoraan karsinnoista päässeet Softengine ja Hanna Sky. Softengine on varteenotettava edustajakanditaatti, sillä poikien esitykset ovat parantuneet ja ei ole mitään syytä epäillä niin suurta romahtamista, joka voisi vaikuttaa radikaalisti lopputulokseen. Pohja on vankka. Hanna Sky`n show hakee vielä lopullista tasoa ja se näkynee finaalissa. Edustuspaikka jää saamatta, sillä esitys hukkuu tutumpien joukkoon. 


Kuumat:  Softengine, MIAU, Lauri Mikkola, Mikko Pohjola

Haaleat:  Hukka ja Mama, Madcraft

Kylmät:  Hanna Sky, Clarissa feat. Josh




F I N A A L I

Onnea Softengine! Tanskanmaalle lähtee edustaja, joka sinne parhaiten sopii. Finaalin esitys oli vieläkin komeampi, mitä uskalsi odottaa ja toivoa. Pyrotekniikka tuki esitystä ja teki siitä täydellisen. Jälkikäteen olisi mukava tietää äänestäjien ikäjakauma, sillä ei Mikko Pohjola huonommaksi jäänyt. Sielun salpaava esitys oli jäätävä. Melodia pohja kappaleella on kaunis. Mikko Pohjolan kakkossija oli sinänsä harmi, sillä Mikael Saari koki viime vuonna aivan saman kohtalon. Jälleen kaunis keski-ikäisten balladi jäi rannalle. Kolmanneksi ylsi MIAU, jonka esitys oli ikävä kyllä myös "kaunis". Kappale olisi kaivannut hieman rumuuutta ja hulluutta. Hymyt pois. Siitä huolimatta MIAU oli piristävin orkesteri tämän vuoden UMK mittelöissä.

LOPPUTULOKSET: 

1. SOFTENGINE
2. MIKKO POHJOLA
3. MIAU

Lopuista osallistujista Hanna Sky jäi lopulta ponnettomaksi, Lauri Mikkola oli liian siisti ja jäi hieman orvoksi, Madcraftia ei vain enää jaksanut, Clarissa feat. Josh paransi juoksuaan, mutta juostava matka oli hieman hakusessa ja Hukka ja Mama oli kautta kilpailun kuin klassikkokarkki johon rakastui jo 30 vuotta sitten. Mukava imeskellä, mutta nälkä ei tahtonut lähteä.


TUOMARIÄÄNET finaalissa:

Softengine 38
Mikko Pohjola 35
MIAU 32
Hukka Ja Mama 28
Lauri Mikkola 23
Clarissa feat Josh 20
Hanna Sky 19
Madcraft 13


YLE suoriutui haasteesta hyvin. Konsepti on löytänyt oikean polun ja tuottaa ajalleen ja mittasuhteilleen kilpailukykyistä materiaalia. Toki siihen mitä samaan aikaan tapahtui YLE Fem kanavalla, ei Suomessa ylletä. Lähetyksen alkusketsiä olisi voinut hieman tiivistää, mutta anteeksi se saa kun Laura Voutilainen oli tungettu tuuletuskanavaan! Mitenköhän olisi toiminut Voutilainen - Sigfrids yhteisesiintyminen? Olisiko Voutilaisen voinut palkita putkessa olosta? Mutta jälleen kerran voi harmitella, ettei Ding dong menestynyt, sillä olihan se mukavan reipas esitys ja kappale. Ei aina, eikä edes joka päivä. Softenginen menestymistä on turha pohtia tällä erää sen enempää, mutta kappale on mainio ja on aivan oikeutettua odottaa Kööpenhaminasta finaalipaikkaa. Suomen semifinaalipäivä on 8.5 ja itse finaali on 10.5.   

FST kanavan arvostelu ennen finaalia:

Softengine 26
Mikko Pohjola 25
Hukka ja Mama 24
Hanna Sky 23
Clarissa feat Josh 23
Madcraft 21
Lauri Mikkola 20 
MIAU 19



Lähteet:
YLE (http://yle.fi/aihe/umk2014)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti