sunnuntai 1. helmikuuta 2015

UMK 2015 - esikatselmus, karsinnat, finaali


UMK:n maailmoja syleilevä laiva vuosimallia 2015 on taas liikkeellä ja Suomen karsijat etsivät hyttejään. Kuka pääsee varsinaiselle risteilylle kuivalle maalle Itävaltaan!? 

Hanna-Riikka Siitonen kiteytti YLE:n TV2:n esikatselmuksen aluksi pelin hengen; " On oltava substanssia, saatava koko yleisö kolmessa minuutissa kämmenelle". Wikipedia täsmentää substanssin perusaineeksi, jolla tarkoitetaan pysyvää oliota. Sitä siis haetaan. 

Kelaan loppuun, siihen pisteeseen kun tajusin, että minut haudattiin elävältä. Se odotuksen ilo, jolla lähdin uteliaana katsastamaan tämän vuoden viisukattausta, riistettiin jälleen kerran. Paljon oli hyvää, mutta ne nilkoille lyödyt lekamaiset iskut saivat notkahtamaan. Paljon oli siis myös tusinatuotetta, jolle ei Anttilan alelaaria kummoisempaa väylää voi tarjota. Sama pettymys paistoi myös arvosteluraadin kasvoilta ja kommenteista - mutta ei ehkä niin jyrkästi miten itse koin. 

Mutta. Tämä oli vasta esikatselmus eli laivaan nousu. Paremmin tiedämme kun laskemme porukan pariksi illaksi karaokeen kaiken kansan livenähtäväksi. Kuinka lava otetaan haltuun? Kuka korjaa silloin potin!

Esikatselmuksen perusteella laitoin porukan kylmästi kolmeen lohkoon; Kyllä, Ehkä ja Ei. Kyllä kategoria sisältää esitykset, jotka saavat varauksen ja mahdollisen lipun Itävaltaan - vähintäänkin suosituksen. Ehkä-porukka kärkkyy varasijoituksia, vapaata paikkaa Kyllä-porukan epäonnistujista.  Ei tarkoittaa porttien sulkeutumista näistä karkeloista. 





ESIKATSELMUS I

KYLLÄ

Pertti Kurikan Nimipäivä; Aina mun pitää

Puhdasta punkkia. Sanoitus sohaisevan simppeliä. Liveä odotellessa, tuleeko nahan päälle myös hieman karvoitusta. Pysyykö asenne kohdallaan? Ei tarvitse showta ympärille.  Turhat lätinät sikseen. Esitys ja lavalta pois. Miinuksena mielenkiinnon kestävyys?




EHKÄ

Pihka Ja Myrsky; Sydä ei nuku

Jäi hieman Pertti Kurikan esityksen spekuloinnin jalkoihin, mutta kuulosti liki loistavalta pop-kappaleelta. Toimi kuin auton ilmastointi - hiipivää hyvää oloa. Toimii livenä, mutta toimiiko Itävallassa?



Satin Circus: Crossroads

Eurooppapoppia hunajapupu solistilta. Tytöt tykkää. Aavistuksen haiskahtaa hittipotentiaali. Saa porukan hyppimään. Videolla käveli useamman km:n, kuinka lavalla? Ei saa kompastua itsestään selvyyteen - lavalle persoonallisuutta hyvällä maulla. Pientä kyllästymistä loppua kohden.


Norlan El Misonario; No Yoy Allorar Por Ti

Ihan ok, mutta kulttuurin törmäys on liian suuri. Lipuu väistämättä huomaamatta ohitse. Vaikea saada tartuntapintaa kun ei ymmärrä mistään mitään - toisaalta euroopan osa-alue ymmärtäisi enemmän. Silti liian kova riski.



EI

Vilikasper Kanth; Äänen Kantamattomiin

Tekopirteyas paistaa läpi. Jää lavalla orvoksi seinäruusuksi, ellei keksi raikkautta kappaleen tueksi. Kaikessa komeudessaan yllätyksetön. Tämän esityksen aikana ehtii jääkaapille. Jumittaa.


Hans On The Bass; Loveshine

Samaa tekopirteyttä kuin edellä, mutta maltillisemmin. Hieman ärsyttävä. Pikkukiva. Montenegromainen videon visio voi olla haaste saada lavalle. Vakavalla naamalla kuultuna ei mahkuja jatkossa. Liian pehmeää. Nää nää.











ESIKATSELMUS II


KYLLÄ

Shava: Ostarilla

Henkilökohtainen suosikki. Pelottavan hyvä. Tuo mieleen jopa maanisen bändin Mana Manan! Jatkossa vielä enemmän unettomuutta ja päälle käyntiä. Lavalla kaiken täytyy onnistua.


Opera Skaala; Heart Of Light

Sokea kissakin heräsi! Loistava runko kasassa. Nyt pitäisi saada Skaalasta kaikki irti. Enemmän raippaa! Loppuun lisää lätkettä. Tämä on oikeasti persoonallinen. Voi toimia hienostikin lavalla. Varokaa!




EHKÄ

Eeverst: Love It All Away

Loreen kaikuu taustalla. Iso soundi kasassa, mutta piei persoonallisuuden tuntu puuttuu. Koukulla takaisin mittelöihin. Haiskahdus kokemattomuutta ja keltanokkaisuutta, mutta nuoruuden (16-v) into toivottavasti korjaa asian.




EI

Siru; Mustelmilla

Videossa nähty agressio voi olla vaikea saada lavalla toteutumaan - lienee kuitenkin pelin henki. Eli lavasta pitäisi tulla angstinen teemapuisto, jonka kipparina Sirulta odotetaan haltuun ottoa. Radiokappaleeksi yltää, mutta että viisulavalle - tuskin.


Jouni Aslak: Lions And Lambs

Jouni Aslakin TV:stä on Ruotsin viisuja katsottu. Ei riitä karisma, biisi, kertsi, toteutus -  ei vain riitä. Tunteetonta tusinan täytettä. Liian laskelmoitu.


Otto Ivar: Thruth Or dare

Turhaan oli Islantiin menty videota kuvaamaan. Tusinapoppi osastoon lisää täytettä. Halvan oloista Def Leppardia, poikabändin solistilla. Nyt ei pelkkä unelma riitä.










ESIKATSELMUS III


KYLLÄ

Heidi Pakarinen: Bon Voyage

Pelkästään tarttuvan kertosäkeen (korvamato) ansiosta pääsi KYLLÄ-puolelle. Perinteinen "Jari Sillanpää"-viisu. Ajastaan jäljessä; kymmenkunta vuotta sitten edustuspaikka olisi ollut varma. Rytmi maistuu, kiva pehmeä ääni ja paras jatkobileissä! Siihen mennessä liian lipevät taustaukot pois!





EHKÄ

Aikuinen; Kyynelten lahti

Luvattiin Pet Shop Boysia ja Leevi And The Leavingsiä, mutta osa taikinasta jäi ja samalla jäi pullat saamatta. Suomen Frank Hvam olisi Tanskassa pärjännyt, mutta ei Itävallassa. Tempo liian laiska, eikä tarttuvuutta. Kaipaisi enemmän hämmennystä. Modulaatiosta kukka rintapieleen.





EI

Angelo De Nile; All For Victory

Eiköhän nämä tyylit ole kokeiltu. Poikkeavuutta olisi saanut lisäämällä Queen-maustetta. Hajosi tuhkana ilmaan.


Ida Boys; Kumbaya

Kun koneet lyötiin käyntiin, oli kappale siinä. Helppo ratkaisu, joka ei kiinnosta! " Lauletaan kumbayaa, niin kaikki muuttuu...". Sitä tarvitaankin.


Järjestyshäiriö; Särkyneiden Sydänten Kulmilla

Tyyli kadoksissa. Puuttui beat. Jäi kappaleen nimen vangiksi - sai kuulostamaan ideoiden loppumiselta. Joko mennään lujaa tai sitten hiljaa sukkasillaan. Ota tai jätä.


Solju; Hold Your Colours

Pelkkää melodiaa. Jäi irralliseksi useammasta kohdasta. Fiilikset näivettyivät. Äidin ja tyttären linkkiä ei kokenut. Saamelaisuus jäi kotisohvalla kokematta.








 Melko kylmäkiskoinen tuomio kauden kappaleista. Esikatselmuksen loppu ei jättänyt lämpimiä tunteita -  Solju, Järjestyshäiriö, Ida Boys... Joka vuosi toivoo monipuolista ja laadukasta kattausta, mutta harvoin saa sitä mitä todella kaipaa; kauniita eteerisiä ja herkkiä balladeja, jotka eivät roiku jo tuttujen kaavojen perässä; rock-biisejä, jotka eivät ole soittolistoille sukulaisia; rytmiä, joka irtoaa rohkeasti kohti avaruutta tai avointa tilaa. Myönnän, että en ole musiikintekijä, joten siinä suhteessa suuta soukemmalle, mutta toivon kappaleiden tekijöille valkoisen paperin persoonallista tuhlaamista; rohkeutta, hulluja ideoita. Samalla toivon rohkeutta valitsijoille, jotka ruotivat jatkoon menijöitä. 

Siinä mielessä olen puhunut itseni pussiin, että tämän kauden helmet edustavat juuri sitä mitä edellä peräänkuulutin; Pertti Kurikka, Shava ja Opera Skala. Siinä on tarpeeksi raaka-aineita, joilla saadaan mielenkiintoinen kattaus helmikuun lopun finaaliin. Loppuporukka saa toimia saalistajina. 

Jahti on alkanut! 

Onnea kaikille!











I KARSINTA, 7.2.2015;

Finaaliin

Satin Circus
Pertti Kurikan Nimipäivä
Norlan El Misionario

Ensimmäisen karsinnan tulos oli oikea. Pertti Kurikan esiintymiseen ei ollut mitään lisättävää. Juuri niin ytimekäs kuin pitääkin. Satin Circuksella oli mainio alku, joka hieman laimeni valjuhkoon lavaesiintymiseen. Ei säkenöinyt odotetulla tavalla. Silti kappale on pirtsakka, jossa edelleen hienoinen hittipotentiaali. Illan positiivisen yllättäjä oli Norlan El Misionario, joka otti lavan haltuun kaikilla osa-alueilla. Puiston penkki oli mainio ja Norlanin ääni kantoi muhkeasti. Lavalla oli hyvä höpinä. 

Pudonneet putosivat laihuuttaan. Hans On The Bass oli floppi. Aivan liian laiha soundi. Esikatselmuksen videon tuki ei nyt ollut turvana, eikä sitä samaa aurinkoista hellyyttä saatu lavalle. Pilveen meni. Vilikasper Kanthin kohdalla tilanne hieman sama. Liian pienimuotoista piiperrystä. Pikkukivalla ei nyt pärjännyt. Eipä toiminut livenä Pihka ja Myrsky, jonka esitys jäi nuorisotalomusiikiksi. Kaipasi muhkeutta. Tekopirteä esitys tuntui jäävän keskeneräiseksi. Pientä suosiota voinee silti odottaa maan rajojen sisäpuolella.


Suomessa ei varmaan koskaan saada viisujen karsintoihin sitä spektaakkelimaista tunnelmaa, jota tuottajat unelmoivat. Samaan aikaan kynttilän toisessa päässä oli liekki, sillä FST näytti läntisen naapurimaan karsintoja. Ei ollut lainkaan vaivatonta pomppia Ruotsin puolelle, kun meillä esiintyjät kävelivät puuduttavaa Via Dolorosaa kohti esiintymistä. Toisen surku, toisen herkku - tai jotain sinne päin. 

Juontajista Raakel Liekin hienoinen liikainnostus kuului äänessä, joka paikoin karkasi. Roope Salminen otti hiekkalaatikon ihan ok haltuun, vaikka olikin aavistuksen pelästyneen oloinen. Yhteispeli kaipasi hieman pehmeätä persoonallisuutta. Rivien välistä luettavaa romantiikkaa.






II KARSINTA, 14.2.2015;

Finaaliin

Shava
Opera Skaala
Jouni Aslak

Ei löytynyt kakkoskarsinnasta selkeää Pertti Kurikan haastajaa. Lähimmäksi pääsi Opera Skaala, jonka taitoa ei voinut kuin ihailla. Draaman kaari toteutui loppua kohden ja laulajan vähentyvä asuvalinta lopussa oli oikea. Ilman sitä esitys olisi jäänyt hieman pinnalliseksi. Tämä kappale voi ajan kanssa purra, kun esitys hioituu. Hyvä! Shavan pirstaleinen esitys ei yllä sille tasolle, jonka video lupasi. Liikaa jännitystä ja hypnoosi puuttui. Tarkkaan harkittu koreografia voisi toimia paremmin; ryhmätyö. Nyt solisti tumppasi kaiken energian istumiseen. Transit-pakettiauto ihan ok idea, mutta kaipaa toteuksen päivitystä. Heikossa loppuhurmoksessa parasta konfettitykki. Jouni Aslak pääsi irtopisteillä, sillä em. esitysten jälkeen taso laski roimasti. Pikkukiva ja aavistuksen persoonaton kappale ei jatkossa pidemmälle etene. Lions and lambs oli aavistuksen väkinäinen ja jo nähty ja kuultu. Kertosäettä lukuunottamatta muu oli pelkkää muminaa.

Siru hautautui hentouteen ja äänen riittämättömyyteen. Solistin tanssi-koreografia sotki esitystä. Otto Ivar paini samojen ongelmien kanssa, sillä äänessä ei ollut voimaa ja koko homma tuntui raakileelta. Ja ei kaksi ilman kolmatta, sillä Eeverest jäi hiirikilpailussa samaan karsinaan muiden pudonneiden kanssa vaikka nuori solisti petrasi loppua kohden. Melodia oli pudonneen porukan kiehtovin!

Toisen karsinnan formaatissa ei ollut mitään uutta, joka taas mahdollisti vierailun Ruotsin karsintojen puolella. UMK karsintojen hieman väkinäisen viisubingon täyskäsi tulikin lännestä, sillä samaan esitykseen (Mariette) oli ympätty niin tuulikone, käsien nostelu, liehuvat laahukset kuin maailman parannuskin. Voitto siis Ruotsiin. Suomen karsintoja kuvastaa hyvin Jouni Aslakin tunnelmat omasta biisistä; "sikahyvä esitys, 7+".




III KARSINTA, 21.2.2015;

Finaaliin

Solju
Angelo De Nile
Järjestyhäiriö

Finaaliin selvinnyt kolmikko oli ryhdistäytynyt live-lavalle tai sitten pudonnut trio teki aikamoisen mahalaskun. Soljun melodia aukesi lavalla yllättävän mukavasti, vaikka tausta jäi edelleen tylsäksi. Jostain syystä joiku ei hyppää esille, vaikka lava-asetelma oli onnistunut. Isompi lava mahdollistanee parempien revontulien käytön. Soljulle pisteet finaalipaikasta. Pisteet keräsi myös Angelo De Nile, joka intensiteetillä otti lavan haltuun. Angelo De Nile osasi käyttää ääntään kilpailun vaativan tason mukaisesti. Illan hienoin esitys meni läpi mielenkiintoisella draamalla, joka oli hilkulla kääntyä tahattomaksi komiikaksi. Vaan ei kääntynyt. Pisteet parhaalle! Järjestyhäiriön melodia sai tuulta siipien alle ja nousi eloon. Se oli raikas, jopa persoonallinen. Aste asennetta enemmän ja rohkeutta olla kuulas. Lava on teidän - saatte pitää sen - ottaa haltuun! Koko ilo peliin!

Pudonneet löivät vahvan keräilyerän leiman tähän viimeiseen karsintaan. Aikuisen "juttu" ei ollut aivan loppuun asti viety ja se kostautui harhaisena esityksenä. Alku oli silkkaa karaokea. Esitys oli oikeasti huono. Laulu ei toiminut. Harmi, sillä melodia oli mielenkiintoinen. Ida Boisin laskelmoitu kappale kulki heikoilla jäillä läpi kappaleen. Pysähtynyt keinuminen ei tukenut esitystä lainkaan. Laulajan vire ei ollut läsnä. Lisää hullunkurisia kulisseja nähtiin näyttävän Heidi Pakarisen esiintyessä. Lainapeite Heidin alla oli tönkkö. Tönkkö oli myös TV-toteutus, joka vei kappaletta paljon pieleen. Videon raikkauden rasti oli hukassa, kuin myös itse suunnistaja. Pelkkä nostalginen väre ei pitänyt esitystä pinnalla.

Kolmannesta karsinnasta tuli finaaliin täytteet. Angelo De Nile nappisuorituksella voi yltää mainittaville sijoituksille, mutta edustuspaikka jää saamatta. Finaalin kattaus tulee olemaan viihdyttävä, monen erilaisen tyylin ansiosta. Pertti Kurikan Nimipäivän punk-henkisyys tuo särmää, Opera Skaalan ja Angelo De Nilen draama roheutta ja Satin Circuksen, Norlan El Misionarion ja Shavan esitykset odottavaa tunnelmaa. Loput saavat petrata ja yllättää. Vielä on aikaa, vielä on mahdollisuus. Onnea kaikille tasapuolisesti!









FINAALI

Tekstiviestien kautta kulkenut hiljainen piiloanarkia on puhunut. Onneksi olkoon Pertti Kurikan Nimipäivä! Eilistä finaalia katsellessa kirjoitin muistiinpanoja illan esiintyjistä; Pertti Kurikasta en osannut kirjoittaa, muuta kuin kommentin jonka kuulin haastattelusta: "se on elämää". Niin täydellisen tyhjentävä on Pertti Kurikan Nimipäivän Aina mun pitää biisi. Se on valmis paketti; sen voi viedä sellaisenaan Wieniin. Sitä se on ollut alusta lähtien.

Ei muut huonoja olleet, eivät vaan mahtaneet Kurikan voimalle mitään. Satin Circuksen esitys oli yhtä hyvä kuin lähetyksessä esiintyneen viime vuoden mallikkaan edustajan Softenginen. Lopputulos Wienissä olisi ollut sama kuin viime vuonna Kööpenhaminassa. Suomi oli 18. Opera Skaalan itsevarmuus loisti, mutta se viimeinen timantin välkähdys puuttui. Loistava yritys! Soljun näinkin korkea sijoitus yllätti, vaikka esitys oli illan yksi näyttävimmistä. Liekö Pohjoisen kansa puhunut äänestystilanteessa? Angelo De Nile, Jouni Aslak ja Norlan El Misionario tekivät hyvät suoritukset, mutta pisteet menivät muihin suihin. Shavalla ja Järjestyshäiriöllä  happi hieman loppui. Entisen punk-bändin Järjestyshäiriön kommentti, " olemme rehellinen ja konstailematon bändi", kieli identiteettiongelmista. Se näkyi ja kuului.


Mitä on tulossa? Bändi voi nauttia matkasta, minkä vain mediahössötykseltä ehtii. Paketti on valmis, show on valmis! Eurooppa ei. Pertti Kurikan pääseminen viisufinaaliin on kulttuuriteko, joka ylittää rajat kävelemällä jono ohitse. Tämä on kulttuuriteko vähemmistöille, kaikille vähemmistöille. Tämä on kulttuuriteko punk-musiikille. Tämä on teko äänestäjille, joilla riitti rohkeutta naputella oikea äänestysnumero. Tämän vuoden viisuedustaja edustaa suomalaisuutta siinä puhtaudessa, jota me olemme. Onnea matkaan Pertti Kurikan Nimipäivä! Pitäkää hauskaa!



TULOKSET:

Pertti Kurikan Nimipäivä; Aina Mun Pitää   37,4 %

Satin Circus; Crossroads   26,3 %
Opera Skaala; Heart Of Light   8,3 %

Solju; Hold Your Colours   6, 5 %
Angelo De Nile; All For Victory   6,3 %
Jouni Aslak; Lions And Lambs   4,4 %
Norlan El Misionario;  No Yoy Allorar Por Ti   4,1 %
Shava; Ostarilla   3,4 %
Järjestyshäiriö; Särkyneiden Sydänten Kulmilla   3,3 %





1. semifinaali 19. 5. 2015 (Suomi mukana)
2. semifinaali 21. 5. 2015

Finaali 23. 5. 2015





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti