Radiopuhelimet: Kosminen tiedottomuus (2020 If Society CD)

Radiopuhelimet: Kosminen tiedottomuus (2020 If Society CD),
kannet + katukuva: J.A.Mäki, silmäkuva: Jarno &
Vilho Mällinen

Helmikuisena keskiviikkona, kuun lopussa, Tampereen ilma oli merellisen kylmä. Pitkien mustien hevosten lahkeet lepattivat ja ajatus sakkasi. Mahakatkeron turvin selvisin nippa nappa illan sosiaalisesta puolesta. Radiopuhelimien peruuntunut levynjulkkarikeikka vaihtui kiikareilla katselemiseen hotelli Ilveksen 12:tsa kerroksesta. Tauti jos toinenkin kaatoi kansaa.  

 Bändit eivät nyt liiku, mutta levyt pyörivät yhä 

-RADIOPUHELIMET facebook sivu 15.3.2020-

Kun sahaan Kosmisen tiedottomuuden helmiä (mm. Naapurit, Yhtiön mies, Jeesus Kristus ja ateisti) tai ylipäätään kun laitan levyn soimaan ja avauskappaleen Uuden mahdollisuuden nihkeä tinkimättömyys kuivaa rätin, rupean melkein itkemään väliin jäänyttä mahdollisuutta nähdä Radiopuhelimet livenä. Itkevä mies on siipiään kuivaavan kimalaisen tai kesänlämpöisen auton lailla kauneinta maan päällä. Olisin tarvinnut keikkaa, sen raadollista lähetymistapaa kuulijaa kohtaan. Kuivaa suihkua. 

Bändit eivät liiku, mutta levyt pyörivät. Olen vajaa uusien julkaisujen hankkija, mutta tämä levy sai liikkeelle. Luotin Puhelimiin. Tiesin tilaavani laatua ja sain laatua. Sain sitä jo niin monen kadonneeksi luokiteltua reipasta kitaravetoista musiikkia, jota ei ole ylisyötetty tai pesty rahalla. Sain Puhelimien oman linjauksen Fine Young Cannibalsmaisesta poljennosta ja sain siivun Kalervo Palsamaista piirtoa. Sain kaiken mitä ahne haluaa. Sain kaiken.

Naapureita rakastan, mutta vain vajaan neljän minuutin verran. Mäki on sanoittanut kappaleen täyteen liukasteita joihin on palattava useammankin kuuntelukerran jälkeen. 

kun soitatte vääriä biisejänne, älkää soittako niin hiljaa ettei sanoista saa selvää

-Naapurit (Mäki)- 

Jyrki Raatikainen: rummut, taustalaulu, Antti Annunen: basso taustalaulu, Jarno Mällinen: kitara, kosketytimet,
taustalaulu, Katz: kitara, taustalaulut, J.A.Mäki: laulu, huuliharppu
Radiopuhelimet: Kosminen tiedottomuus (2020 If Society CD), bändikuva Jaan Föhr, kannet
J.A.Mäki

Yhtiön mies (san. Mällinen) on selkeämmin klassista suorasanaista Radiopuhelinta. Jeesus Kristus ja ateisti sanoituksen on kirjoittanut teatteriohjaaja, kirjailija, biologi Juha Hurme. Herkullista. Sanoihin pääsee syvällisemmin tutustumaan ja laulamaan levyn mukana tulleen vihkosen kautta.

 Jostain syystä viimeisimpien kuuntelukertojen jälkeen olen haaveillut Vanhuksen ja pirun kuulemisesta Vankifarmilla kappaleen melodialla. Liekö liian selvä mielikuva yhdistää Vanhus raskaamman askeleen melodialle. Menenkö siitä jossa aitaa ei edes ole?   

Jos totean että Radiopuhelimien kiihkein paahto on jo korventunut, se ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Radiopuhelimet ovat tiivistettä. Puhelimet ovat luomua, brikettiin pakattua sähköä ja äänen säröä. Riku Mattilan läsnäolo ei ainakaan ole tehnyt hallaa. Kautta levyn linjaleikkaukset ovat 80-lukumaisen selkeitä, mutteivät sieluttomia. Radiopuhelimet eivät ole myyneet mitään, vaikka kuinka Supertietoisuus kuulostaakin liki purkkapopilta. Jossain määriteltiin levyn lopetuksen Vankifarmilla 2 olevan Puhelimien uutta "aluevaltausta". Ei tässä mitään vallata. Ei ole tarvis. 

Keikka joka ei koskaan toteutunut

Isä lataa saunaillan jatkoksi pesään Elämän valttikortti c-kasettia. Vajaa patteri olutta ärsyttää. Vieras on kahden tulen välissä, sillä äiti on on tullut tyttärensä poikaystävää tenttamaan. Tyttären olisi päästävä vessaan, mutta ei tohdi jättää äitiä ja poikaystäväänsä kahden. Tytär vahtaa äitiä ja äiti poikaystävää. Saunakabinetistä kuuluu Ahti Lammen tulkinta suomalaisesta itsesäälistä. Äiti ei sääli. Tytär ei tiedä mitä on sääli. Poikaystävä huutaa kohta säälistä.